Sisäilmatutkimukset ja ilmanlaadun hallinnan ratkaisut
Tutkimme ja analysoimme sisäilman laadun
Sisäilman laatuun vaikuttavat ongelmat ilmenevät usein poikkeavana hajuna tai käyttäjien oireiluna. Kattavilla sisäilmatutkimuksilla selvitämme kiinteistössä olevan mahdollisen haitan tai altisteen lähteen. Teemme sisäilmatutkimuksia pääasiassa erilaisissa toimistotiloissa, kaupan alan ja teollisuuden rakennuksissa sekä asuinrakennuksissa.
Tutkimuskokonaisuudet voivat sisältää yhden tai useamman tyyppisiä mittauksia. Käyttämämme tutkimusmenetelmät ja tutkimusten laajuus määräytyvät yksilöllisesti asiakkaan tarpeiden ja kohteen mukaisesti. Tutkimusten tehokas kohdentaminen säästää aikaa ja kustannuksia.
Sisäilmatutkimusten tuloksia käytetään arvioitaessa tilojen käyttäjille mahdollisesti aiheutuvaa haittaa. Tulosten perusteella laadittuja johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia voidaan hyödyntää korjaussuunnittelussa.
Sisäilmatutkimuksen vaiheet
Sisäilmatutkimusprojekti etenee yleensä vaiheistetusti. Eteneminen vaiheittain mahdollistaa tutkimusten kohdentamisen kustannustehokkaasti. Baumedin sisäilmatutkimuspalvelut koostuvat erilaisista mittauksista, selvityksistä ja tutkimuksista.
Esiselvitysvaihe
Esiselvitysvaihe voi toimia rakenteita rikkomattomana matalan kynnyksen ja pienen kustannuksen menetelmänä aloittaa tilanteen kartoittaminen. Laajemmissa kohteissa se on usein välttämätön vaihe. Esiselvityksen pohjalta luomme kohteeseen räätälöidyn tutkimussuunnitelman, jossa määrittelemme kohteessa käytettävät tutkimusmenetelmät ja tutkimuslaajuudet.
Esiselvitysvaiheessa käymme tilaajan kanssa läpi taustatekijät, joiden perusteella sisäilmatutkimus on tarpeen käynnistää. Usein taustalla on kiinteistön käyttäjien kokemuksia tai oireilua. Perehdymme rakennuksesta tarjolla oleviin taustatietoihin ja asiakirjoihin, kuten piirustuksiin ja mahdollisiin aikaisempiin tutkimuksiin. Selvitämme myös rakennuksen korjaushistorian sekä mitä toimenpiteitä aiempien tutkimusten perusteella on toteutettu.
Ennen varsinaisten tutkimusten käynnistämistä on usein myös tarpeellista tehdä kartoituskäynti kohteessa. Asiantuntijan tekemä kartoitus alkaa aistinvaraisella tarkastuskierroksella. Kohteessa arvioimme ja selvitämme tilan sisäilman laatuun mahdollisesti heikentävästi vaikuttavien tekijöiden, kuten rakenteiden tai talotekniikan merkitystä ja niihin liittyviä riskejä.
Sisäilman asiantuntijat aina asiakkaan tukena
Joskus kohteeseen liittyvien dokumenttien arkistoinnissa on puutteita tai dokumentit on talletettu useisiin eri paikkoihin. Mitä paremmin kohteen tiedot on dokumentoitu, sitä tehokkaammin esiselvitysvaihe etenee. Täydellinen dokumentaatio rakennuksen aiemmista vaiheista ei kuitenkaan ole edellytys sujuvalle sisäilmatutkimusprosessille – ammattilaisemme ovat tottuneet työskentelemään kulloinkin saatavilla olevien dokumenttien perusteella ja tukemaan asiakasta dokumenttien keräämisessä.
Jatkuvatoiminen olosuhdeseuranta
Olosuhdemittausten avulla selvitämme sisäilman olosuhteita ja laatua. Näitä ovat esimerkiksi lämpötila, suhteellinen kosteus ja hiilidioksidipitoisuus, sisä- ja ulkoilman väliset paine-erot, VOC-yhdisteiden eli haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaismäärä, pienhiukkasten määrä, melu sekä ulkoilman sääolosuhteet.
Jatkuvatoimisten mittausten tavoitteena on tuottaa reaaliaikaista informaatiota keskitetysti samaan järjestelmään. Multisensoriyksikön anturit keräävät tietoa eri tiloista minuutin välein, joten pitkäaikaisen mittauksen aikana kertyvä data antaa tarkan näkymän rakennuksen olosuhteisiin. Tieto välittyy pilveen ja on koko prosessin ajan reaaliaikaisesti käytettävissä. Kertyvästä tietomassasta voi havaita esimerkiksi toistuvia muutoksia, ja eri ominaisuudet ovat suoraan vertailtavissa.
Jatkuvatoimisen mittauksen minimikesto on kaksi viikkoa, mutta tarpeen vaatiessa tietoa voi kerätä esimerkiksi puolen vuoden ajan. Tällöin toimitamme asiakkaalle väliraportteja sovitun aikataulun mukaisesti, esimerkiksi kuukausittain.
Olosuhdeseuranta tarjoaa tietoa kiinteistön toimivuudesta
Olosuhdemittaus on käytännöllinen tapa kerätä tietoa rakennuksen olosuhteista. Sen avulla voi kerätä tietoa ennakoivasti, seurata rakennuksen olosuhteiden muutoksia tai selvittää olosuhteita, jos ongelmia on havaittu. Kiinteistön omistajalle olosuhdemittaus tuo objektiivista faktaa rakennuksen olosuhteista rakennuksen elinkaaren eri vaiheissa.
Mittausdata itsessään ei ole merkityksellistä, vaan asiantuntijoidemme sen perusteella tekemät analyysit. Tieto rakennuksen kokonaistilanteesta ei välttämättä ole kenenkään hallinnassa – talotekniikasta, rakennuksen käytöstä ja toiminnasta ovat vastuussa eri tahot. Olosuhdemittausten avulla kertyvän tiedon perusteella on mahdollista pureutua kokonaisuuteen ja kehittää kiinteistön käytön ja hallinnan toimintatapoja.
”Olosuhdemittaus voi osoittaa koulun huonon ilmanlaadun aiheuttajaksi esimerkiksi iltakäytön aiheuttaman hiilidioksiditason nousun. Jos ilmanvaihto kytketään illan ja yön ajaksi pois päältä, mutta tiloja käytetään kuitenkin harrastustoiminnassa, oppilaita odottaa aamulla valmiiksi tunkkainen ilma”, kertoo sertifioitu rakennusterveysasiantuntija Kari Yli-Muilu. ”Tilanne on helppo korjata säätämällä ilmanvaihdon toiminta-ajat uudelleen.”
Sisäilmamittaus
Sisäilman kemiallisten ja mikrobiologisten epäpuhtauksien sekä fysikaalisten olosuhteiden selvittäminen on ydinosaamistamme.
Sisäilmamittauksilla saadaan selville rakenteista ja pinnoilta sisäilmaan kulkeutuvat mikrobit (homeet, hiivat ja bakteerit) ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet, eli VOC-yhdisteet. Yhdessä kohteessa tehtyjen havaintojen kanssa mittaustulosten perusteella voi päätellä, onko rakennuksessa mikrobivaurioita tai muita epäpuhtaustekijöitä. Usein mittausten tavoitteena on todeta tai poissulkea jonkin tietyn altisteen esiintyvyys tilassa.
Sisäilman laadun tutkimukset sisältävät usein myös ilman fysikaalisten olosuhteiden (lämpötila, suhteellinen kosteus ja hiilidioksidipitoisuus) mittauksia sekä hiukkasmaisten altisteiden, kuten pölyjen ja teollisten mineraalikuitujen määrityksiä sisäilmasta tai pinnoilta.
Home, kemialliset yhdisteet, hiukkaset – sisäilmamittaus kertoo mistä kyse
Kohteessa tehtyjen havaintojen perusteella ratkaisemme, millä mittauksilla saadaan olennaista tietoa. Käytämme esimerkiksi seuraavia mittauksia:
- Mikrobimittaus (Andersen- ja RCS-menetelmät: homeet, hiivat ja bakteerit)
- Kemialliset yhdisteet (VOC-mittaus, formaldehydi-, ammoniakki- ja PAH-mittaus, kreosiitti)
- Hiukkaset (pölynkoostumus/teolliset mineraalikuidut/asbesti)
Sisäilman laatuun liittyvistä ongelmista puhutaan yleisesti ”homeongelmana” ja tutkimuksista ”homemittauksina”, mutta hyvin usein ongelman aiheuttajana saattaa olla kemialliset yhdisteet. Kemiallisia yhdisteitä (VOC-yhdisteitä) vapautuu ilmaan mm. uusista rakennusmateriaaleista ja huonekaluista.
Yhdisteiden esiintyminen poikkeavina pitoisuuksina voi kuitenkin viitata myös kosteusvaurioon. Esimerkiksi suoraan märän betonin päälle kiinnitetystä tai vaurioituneesta muovimatosta saattaa vapautua huoneilmaan VOC-yhdisteitä. Muovimatto-ongelma on tuttu rakennusalan uutisointia seuraaville – VOC-yhdisteitä havaitaan niin 70-luvulla tehdyistä rakennuksista kuin äskettäin rakennetuistakin. Yksi osasyy voi olla tilan huono tuulettuvuus. Mittauksen avulla voidaan selvittää ongelman laajuus ja vakavuus.
VOC-tutkimus
Sisäilman VOC-pitoisuutta voidaan mitata, jos sisäilmassa havaitaan poikkeava haju ja/tai koettujen oireiden perusteella on syytä epäillä VOC-yhdisteiden haihtuvan tai kulkeutuvan sisäilmaan. Analyysitulos kertoo näytteen sisältämien VOC-yhdisteiden kokonaispitoisuuden (TVOC) sekä yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet. Kohonneista pitoisuuksista voidaan päätellä, onko ilmassa epätavallisen suuri määrä kemiallisia yhdisteitä.
VOC-päästöihin ja pitoisuuksiin ilmassa vaikuttavat fysikaaliset olosuhteet. VOC-yhdisteiden haihtuminen ilmaan lisääntyy lämpötilan kasvaessa. Altistuminen VOC-yhdisteille tapahtuu pääsääntöisesti hengityksen kautta, mutta myös ihoaltistus voi olla hyvin merkittävä altistumisreitti.
Sisäilmanäyte haihtuvien orgaanisten yhdisteiden määrittämiseksi tehdään VOC-menetelmällä. VOC-sisäilmanäyte on STM:n asumisterveysasetus 545/2015 mukainen ISO 16000-6:2011 standardiin pohjautuva menetelmä. Analyysit suoritetaan yhteistyössä ulkopuolisen, FINAS akkreditoidun ja Ruokavirasto (entinen Evira) hyväksytyn laboratorion kanssa. VOC-tutkimuksesta vastaa RTA (rakennusterveysasiantuntija). Toimeksiannossa noudatetaan konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen (KSE) mukaisia ehtoja.
Kenttätutkimuksissa ilmanäytteet kerätään pumpulla Tenax TA adsorbtioputkeen ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet analysoidaan standardien ISO 16000-6 ja SFS-EN 16017-1 mukaisesti käyttäen termodesorptiota, kaasukromatografiaa ja massaselektiivistä detektoria (TD-GC-MS-laitteisto). Kenttätutkimuksissa yhden näytteenottopisteen keruuaika on 60 min. Useampien näytteiden keruu suoritetaan rinnakkaisina toimintoina.
VOC-tutkimuksessa näytteitä on otettava minimissään kaksi (2) kappaletta vertailtavuuden sekä laadun takaamiseksi. Asiakaskeskustelujen perusteella tutkimuslaajuudesta tehdään aina tapauskohtaisesti erillinen tarjous, josta selviää tarkka sisäilmatutkimuksen hinta.
Rakennustekniset tutkimukset
Rakennustekniset analyysimme keskittyvät pääsääntöisesti rakenteiden kosteus- ja mikrobivaurioiden kartoittamiseen sekä kosteusteknisen toiminnan tutkimiseen. Rakenteiden kosteustasojen määrittäminen vaatii tarkkojen mittalaitteistojen lisäksi ammattitaitoa. Kosteusmittaukset ovat yksi käyttäjille tutuimmista menetelmistä.
Rakenteiden kunto selviävää usein vain avaamalla rakenteita. Rakenneavauksista tehdyt havainnot ovat tärkeitä myös korjaussuunnittelun kannalta, sillä usein piirustuksissa esitetyt rakennepaksuudet ja -ratkaisut eivät välttämättä pidä paikkaansa. Teemme rakenteiden kuntotutkimukset kohdennetusti. Rakenteiden avaamisen perusteena on yleensä aistinvaraiseen havainnointiin tai kosteuskartoitukseen perustuva epäily. Joskus on toki tarpeen myös selvittää rakenteiden yleiskuntoa. Suoritamme myös erityistä tarkkuutta vaativien kohteiden kuten kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakenteiden tutkimukset, säilyttävin menetelmin.
Rakenteiden mikrobivaurio voidaan havaita usein aistinvaraisesti. Toisinaan on kuitenkin tarpeen todentaa tai poissulkea mikrobikasvu rakennusmateriaalinäytteistä tehdyin laboratorioanalyysein. Rakenteissa olevien epäpuhtauksien sisäilmaan kulkeutumisen osoittamiseksi selvitämme tarvittaessa rakennuksessa vallitsevia painesuhteita ja rakennuksen sisä- ja ulkoilman välisiä paine-eroja sekä paikannamme ilmavuotoreitit rakenteista esimerkiksi merkkiainemittausten avulla.
Rakennusteknisiä tutkimuksia
- Rakenteiden kuntotutkimukset
- Kosteusmittaus, kosteuskartoitus, kosteusvauriokartoitus
- Rakenneavaus
- Materiaalinäyte rakennusmateriaalista (Homeet, hiivat, bakteerit. Kemialliset yhdisteet VOC ja PAH. Asbesti ja raskasmetallit)
- Paine-eromittaus
- Merkkiaine- ja merkkisavutestit (ilmavuotoreittien paikantaminen, tiivistyskorjausten laadunvarmistus)
- Vauriomekanismin selvittäminen
Ilmanvaihtotekniset tutkimukset
Ilmanvaihtotekniset tutkimuksemme ja kartoituksemme keskittyvät järjestelmien puhtauden, kunnon ja toiminnan tarkasteluun. Ilmanvaihdon tutkimukset osana sisäilmatutkimuksia antavat tärkeää tietoa siitä, mikä sisäilmahaitan saattaa aiheuttaa. Tarkoituksenmukainen ilmanvaihto vähentää sisäilmassa tavanomaisesti esiintyvien epäpuhtauksien aiheuttamaa haittaa. Heikko ilmanvaihto puolestaan saattaa voimistaa sisäilman epäpuhtauksien vuoksi koettua oireilua.
Sisäilman epäpuhtaudet voivat olla peräisin myös itse ilmanvaihtojärjestelmästä. Järjestelmän osissa mahdollisesti käytetystä mineraalivillasta voi ilmavirran mukana päätyä sisäilmaan mineraalivillakuituja. Kanavat voivat olla likaiset tai niissä saattaa esiintyä erilaisia pölykertymiä. Likaantuneista tai kastuneista kanavapinnoista, suodattimista ja eristemateriaaleista voi päätyä sisäilmaan kemiallisia tai mikrobiperäisiä epäpuhtauksia.
Ilmanvaihtokoneiden käyntiajoissa saattaa olla puutteita, eivätkä ilmamäärät välttämättä ole riittävät tiloissa tapahtuvaan toimintaa nähden. Myös laitteistosta tai kanavista kantautuva melu saatetaan kokea häiritsevänä.
Ilmanvaihdolla on suuri merkitys tilojen käyttömukavuuteen
Kun ilmanvaihtojärjestelmän huollettavuus jättää usein toivomisen varaa, suodattimien vaihto ja muut ylläpitotoimenpiteet saattavat viivästyä. Suhteellisen pienetkin ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmän muutokset voivat saada aikaan isoja muutoksia, joten järjestelmien kunto, puhtaus ja toiminta kannattaa varmistaa.
Joskus ilmanvaihto vaikuttaa teknisten tietojen perusteella olevan kunnossa, mutta tilan käyttäjät kokevat, että sisäilmaongelma on ilmeinen. Eräs toimiston sisäilmatutkimus paljasti, että ilmanvaihdon tulo- ja poistolaitteet sijaitsivat sisäänkäynnin yläpuolella ja työpisteet huoneen perällä. Tilaan tuli ja tilasta poistui oikea määrä ilmaa, mutta se kiersi vain hyvin pienen lenkin sisäänkäynnin edessä.