Työpaikan viihtyvyys rakentuu monesta tekijästä, eikä hajujen merkitys liene niistä vähäisin. Hajut vaikuttavat merkittävästi työntekijöiden viihtyvyyteen ja tuottavuuteen ja ne antavat joko hyvän tai huonon kuvan niin yrityksestä kuin kiinteistöstäkin. Onneksi hajuja voi hallita, ja hajunpoisto on yksinkertaista.
Haju on mielenkiintoinen komponentti.
Hajut saavat alkunsa haihtuvista kemiallisista yhdisteistä. Kaikki yhdisteet eivät kuitenkaan haise; noin 60 miljoonasta tunnetusta yhdisteestä vain noin 400 000:lla on hajuominaisuuksia. Toisin kuin monesti luullaan, ei ole olemassa perusmakujen tapaisia perushajuja.
Hajuilla ei ole myöskään omia nimiä, vaan ne nimetään aiheuttajiensa mukaan. Tosin esimerkiksi mansikan tuoksun takana on 350 yhdistettä, mutta sitä kutsutaan mansikan tuoksuksi.
Hajut ovat suurelta osin subjektiivisia kokemuksia, ja kokemukseen vaikuttaa moni asia. Rikkiyhdisteistä moni on kuitenkin samaa mieltä; ne haisevat pahalle. Tunnetuin paha haju on mätään kananmunaan liitetty rikkivety (H2S) ja pahimpana mahdollisena hajuna pidetään tris-tioasetonin krakkaustuotetta, rikkiyhdiste sekin, jonka tutkimista hankaloittaa sen käsittämättömän paha haju.
Hajuilla onkin valtava voima. Ne voivat muuttaa tunnelman hetkessä miellyttävästä epämukavaan ja myös toisinpäin, jos vain tila saadaan nopeasti tuuletettua. Hajut nostavat muistoja pintaan, rentouttavat tai herättävät levottomuutta, virkistävät tai vaivuttavat uneen. Niillä on yhteys ruokahaluun tai -haluttomuuteen ja ne vaikuttavat vahvasti päätöksentekoon.
Hajujen hallinta ja etenkin epämiellyttävien hajujen neutralisointi ovatkin erittäin tärkeitä toimenpiteitä niin yksilöiden kuin organisaationkin kannalta.
Ilmanvaihto avainasemassa
Hajuja syntyy monesta lähteestä, rakennuksesta sekä sen sisustusmateriaaleista, ihmisestä itsestään, hänen toiminnastansa sekä ympäristöstä. Hajujen suhteen neutraalein työympäristö lienee laboratorio, jossa työskennellään puhtaiden kemikaalien kanssa, ja toisesta päädystä löytynee jäteveden käsittelylaitos tai kaatopaikka, jossa pyöritellään hajoavia orgaanisia aineita. Välimaastosta ovat tilat, joissa suurin osa meistä työskentelee.
Rakennuksesta sekä sen sisustusmateriaaleista haihtuvat yhdisteet ovat peräisin materiaalien valmistusprosessista, liimoista, maaleista, pinnoitteista, tiivisteistä ja muista kemikaaleista. Tuoreet rakenteet haihduttavat luonnollisesti enemmän hajuja ilmaan kuin vanhemmat.
Ihmisen oma tuoksu vaihtelee yksilöittäin ja se on geenien, hygienian, terveyden, ruokavalion sekä sisäisesti nautittujen että ulkoisesti lisättyjen kemikaalien summa. Osa hajuista haihtuu ihon kautta ilmaan, osa muita reittejä. Hiki itsessään ei haise, mutta sen villiinnyttämät bakteerit kylläkin.
Suolistokaasujen ja hengitysteiden kautta ulos puskevien hajujen laatu riippuu niin ikään geenien lisäksi ihmisen tekemistä valinnoista. Hengityksen kautta vapautuva hiilidioksidi itsessään on hajuton kaasu.
Oman lukunsa muodostaa myös ihmisen toiminta. Mitä enemmän tiloissa käytetään erilaisia kemikaaleja, sitä moninaisempia hajuja työpaikan ilmaan pääsee. Samoin on laita siivouksen suhteen.
Ja sitten tulevat vielä ulkoilmasta sisään siirtyvät hajut, joiden laatu ja suuruus riippuu siitä, minkälaisessa ympäristössä toimitilat sijaitsevat. Liikenne saa aikaan moninaisia hajuja, ja metsän puut puolestaan vapauttavat ilmaan runsaasti negatiivisia ioneja, jotka neutralisoivat hajuja luonnostaan. Samaa luonnollista ionisointia hyödyntää myös Baumedi bipolaarisessa ionisaatiojärjestelmässään.
Se, kuinka paljon hajuja jää sisäilmaan kaiken edellä mainitun jälkeen, riippuu siivouksen tasosta, ilmanvaihdon tehokkuudesta sekä hajujen aktiivisesta poistosta.
Mummonmökin haju ei välttämättä ole merkki homeesta
Edellä kuvatut olosuhteet kuvaavat niin sanotusti normaaleja olosuhteita, mutta erikseen ovat vielä ongelmatilanteet. Tunkkainen, ummehtunut, pistävä, makea, maamainen, maakellarimainen ja mummonmökin haju ovat merkkejä eriasteisista ongelmista, jotka on syytä tutkia.
Kosteus itsessään ei haise, mutta pitkään rakenteissa muhineena se käynnistää mikrobien kasvun ja se saattaa haista. Haju on merkki siitä, että käynnissä on biologinen prosessi.
Homeen haju vaihtelee kevyestä perunakellarin tuoksahduksesta pistävään ja makeaan. Se on hyvin tunnistettava haju, ja sen muistaa hyvin, jos sen joskus on haistanut.
Mummolan haju ei välttämättä tarkoita hometta, vaikka haju sitä hyvin paljon muistuttaakin. Homeen sijaan syypäänä saattaa olla terveydelle nykytutkimusten mukaan vaaraton tetrakloorianisoli, jota käytettiin 1930-1990 –luvuilla sahateollisuudessa puun sinistymisen estoaineena.
Kosteudella on kyllä senkin kanssa tekemistä, koska tetrakloorianisoli reagoi jo vähäiseenkin määrään kosteutta. Ja pieni on myös tetrakloorianisolin määrä, joka riittää pilaamaan sisäilman hajun. Mummolan haju tarttuu helposti myös ihmiseen kuin irtaimistoonkin.
Hajunpoisto Baumedin menetelmin
Mitä toimistojen, julkisten tilojen ja teollisuuden sisäilmassa leijuville hajuille voi sitten tehdä?
Paljonkin, jos Baumedilta kysytään.
Kuten edellä todettiin, hajunpoistossa avainasemassa on toimiva ja riittävä ilmanvaihto.
Nykyaikaiset ilmanvaihtojärjestelmät on varustettu hiukkassuodattimilla, jotka poistavat sisään siirtyvästä ilmasta pienet hiukkaset, kuten pölyn ja siitepölyn, mikä kylläkin vähentää sisäilman tunkkaisuutta, muttei estä kaasumaisten hajujen sisääntuloa. Se voidaan estää vain tehokkaammilla suodattimilla tai sulkemalla ilmanvaihto.
Hajujen suhteen ilmanvaihdossa merkityksellisempää onkin ilmanvaihto. Hajut pitäisi saada ulos ja vielä siten, etteivät esimerkiksi ruokalan hajut ennen sitä tee kierrosta koko kiinteistössä. Ja jos ilmanvaihto ei riitä, on Baumedilla ongelmaan useita ratkaisuja:
Kuten edellä todettin, bipolaarinen ionisaatio on erittäin tehokas keino neutraloida hajut työpaikan sisäilmasta. Lue lisää, miten Baumedi sai hajut kuriin Heinäveden jätevedenpuhdistamolla.
Hajut voittaa myös mekaaninen suodatus, joka hyödyntää hajujen poistossa aktiivihiili- ja HEPA-suodattimia. Mekaanisia suodattimia käytetään eritoten teollisuudessa kuin myös muissa laitoksissa, joissa ilmaan pääsee epäpuhtauksia.
UVC-teknologia poistaa sisäilmasta paitsi virukset, myös homeitiöt, jotka ovat merkittävä ongelma paitsi itsessään, myös hajujen muodossa. UVC-teknologia ei tietenkään poista itse ongelmaa, mutta se toimii erinomaisena ensiapuna sisäilmaongelmien hallinnassa. Sterimat -ilmanpuhdistajan etuna on, että sitä käytettäessä tilat voivat olla käytössä koko rakennuksen homekorjauksen ajan – toisin, kuin jos tilaan järjestettäisiin otsonointi.
Hajujen suhteen ratkaisu saattaa löytyä myös tilakohtaisesta ilmanvaihdosta.
Kysy lisää tai tilaa ilmanvaihtokoneet suoraan verkkokaupasta!
