Terveellinen työympäristö rakentuu turvallisista ja terveellisistä rakenteista, materiaaleista, sisäilmasta, valaistuksesta sekä lämpötilasta. Jos niistä jokin pettää, on pelissä työntekijöiden hyvinvointi, terveys, työsuoritusten laatu ja tehokkuus sekä loppumetreillä myös yrityksen tuottavuus ja taloudellinen menestys. Ei siis lainkaan yhdentekevää, millaisessa ilmassa ihmiset työtään tekevät.
Elämä on sotkuista puuhaa.
Vaikka ihminen istuisi vain paikoillaan, vapauttaa hän ulos hengittäessään sisäilmaan noin 0,3 litraa hiilidioksidia minuutissa. Ihosta ja vaatteista irtoaa hiukkasia, jotka leijailevat ilmassa, ennen kuin laskeutuvat lattialle pöllähtääkseen taas uudelle ilmakierrokselle. Hajut ovat oma lukunsa, samoin bakteerit ja virukset, jotka leviävät yskittäessä ja jopa naurettaessa metrien päähän.
Ja siinä ovat vasta yhden istuvan ihmisen aikaansaannokset. Oman lukunsa muodostavat ihmisen sisätiloissa käyttämät kemikaalit, pesuaineet, liuottimet sekä muut tekemisen yhteydessä ilmaan höyrystyvät yhdisteet. Rakennuksesta, samoin kuin myös sisustusmateriaaleista irtoaa sisäilmaan molekyylejä kosteusvaurioista ja mahdollisesta homeesta puhumattakaan. Ja kaiken päälle myös ulkoilmasta kulkeutuu sisätilaan niin luonnon kuin ihmisenkin aikaansaannoksia, siitepölyä sekä liikenteen ja teollisuuden hiukkasia ja kaasuja sen mukaan, millaista toiminta ympärillä on.
Epäpuhtauksia siis kulkeutuu sisäilmaan monesta eri lähteestä. Kuinka paljon niitä jää sisäilmaan, riippuu mitä suurimmassa määrin ilmanvaihdon tehokkuudesta sekä ilman puhdistamisesta ongelmatilanteissa.
Huonon sisäilman vaikutukset ulottuvat kauas
Huonosti toimivan tai riittämättömän ilmanvaihdon huomaa ensisijaisesti kohonneesta hiilidioksidipitoisuudesta sekä kosteusolosuhteiden muutoksesta. Ilma tuntuu tunkkaiselta ja raskaalta, mikä saa aikaan erilaisia sisäilmaoireita, kuten väsymystä, päänsärkyä, hengitystieinfektioita, allergiaoireita, jopa astmaa. Sairauspoissaolojen määrä on suoraan verrannollinen heikkoon ilmanlaatuun.
Ihmiset reagoivat ärsykkeisiin eri tavoin, toiset eivät reagoi epäpuhtauksiin lainkaan, toiset saavat oireita jo lyhytaikaisesta altistuksesta. Monet huonon sisäilman aiheuttamista oireista ovat kuitenkin sellaisia, jotka tavataan ohittaa olan kohautuksella – ainahan se nenä on vuotanut ja flunssa vie voimat neljä kertaa vuodessa.
Huonon sisäilman aiheuttamien terveysoireiden sekä sairauksien hoidon on arvioitu kustantavan yhteiskunnalle noin kolme miljardia euroa vuodessa, mikä tarkoittaa noin 600 euroa asukasta kohden.
Eikä siinä vielä kaikki. Terveyshaittojen ja sairauspoissaolojen lisäksi heikolla ilmanlaadulla on vaikutusta myös keskittymiskykyyn ja jaksamiseen, sitä kautta tuottavuuteen ja loppupeleissä myös yrityksen menestymiseen.
Ja onpa vaarassa myös itse kiinteistö; esimerkiksi toimimattomalla tai riittämättömällä ilmanvaihdolla on suora yhteys rakennuksen kosteustekniseen toimivuuteen. Huono sisäilma laskee kiinteistön arvoa ja vaikeuttaa tilojen vuokrausta sekä rakennuksen myyntiä.
Yleisimmät ilmanvaihtojärjestelmät
Viileä ilmasto asettaa meidät haastavan tehtävän eteen: lämmön olisi pysyttävä sisällä, mutta ilman olisi syytä vaihtua. Vanhoissa, ennen 1960 –lukua rakennetuissa taloissa ilman vaihtuvuudesta huolehti luonnollinen painovoimainen ilmanvaihto. Lämmin sisäilma virtasi ulos samalla, kun viileämpää korvausilmaa siirtyi vuotokohdista sisään. Lämpöenergiaa kului paljon hukkaan, mutta sisäilma oli raikasta.
1970-luvun öljykriisi sai aikaan sen, että rakennuksista tehtiin tiiviitä. Ilman oli kuitenkin vaihduttava, joten niihin järjestettiin koneellinen poistoilmanvaihto. Ilma poistui rakennuksesta koneellisen huippuimurin tai suoraan poistoilmaventtiilin päälle asennetun puhaltimen avulla. Korvausilmaa tuotiin sisään korvausilmaventtiileiden kautta tai rakenteiden raoista. Koneellinen poistoilmanvaihto on edelleen käytössä monissa 1960 – 1990-luvulla rakennetuissa rakennuksissa.
Etuna koneellisessa poistoilmanvaihdossa on se, että ilmavirtaa voidaan lisätä tai vähentää muuttamalla poistopuhaltimen kierrosnopeutta. Haasteena taasen on korvausilmaventtiileiden riittävä määrä ja sitä kautta korvausilman saanti. Mikäli se on puutteellista, alipaine vetää sisään epäpuhdasta ilmaa sieltä, mistä sitä vain saa.
Uusissa rakennuksissa on lämmöntalteenotolla varustettu koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, jossa sekä ilmanpoisto että korvausilman otto hoidetaan ilmanvaihtokoneen puhaltimella. Järjestelmän etuna on se, että ilmavirrat ovat tarkasti säädeltävissä.
Kalliin saneerauksen tilalle tilakohtainen ilmanvaihto
Menetelmät ovat siis kehittyneet vuosikymmenten saatossa, mutta ongelmia löytyy edelleen niin vanhojen kuin uusienkin rakennusten ilmanvaihdosta; energiaa kuluu, lämpöä menee hukkaan, eikä ilma vaihdu toivotunlaisesti. Monet ovat ryhtyneet etsimään ratkaisua menneestä, ja kiinnostus painovoimaista ilmanvaihtoa kohtaan on lisääntynyt viime aikoina.
Ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen hoidetaan monesti tekemällä pieniä muutoksia olemassa olevaan järjestelmään, jolloin kustannukset pysyvät muutamissa tuhansissa euroissa. Mikäli järjestelmä uusitaan kokonaan, on kyseessä iso remontti.
Ilmanlaatua voidaan kuitenkin parantaa ilmanvaihtojärjestelmää avittavalla tilakohtaisella ilmanvaihdolla, kuten on tehty useissa toimistoissa, liikehuoneistoissa, oppilaitoksissa, päiväkodeissa ja muissa julkisissa tiloissa kuin myös yksityisasunnoissa.
Tilakohtainen ilmanvaihtolaite puhdistaa yksittäisen tilan nopeasti ja tehokkaasti, ja sillä onkin ratkaistu monet sisäilmaongelmat ilman kallista ilmanvaihtojärjestelmän remonttia.
Tilakohtainen ilmanvaihtolaite puhdistaa esimerkiksi kokousten tai opetustuokioiden jälkeen tilat hiilidioksidista ja kosteudesta tehden niistä taas raikkaat seuraavaa käyttöä varten. Laite voidaan säätää pienemmälle nopeudelle niiksi ajoiksi, kun tila ei ole käytössä.
Ilmanvaihtolaite on helppo asentaa tuuletusikkunaan. Se on hiljainen ja kuluttaa vain vähän sähköä, eivätkä ne sekoita olemassa olevan ilmanvaihtojärjestelmän toimintaa.
Lue lisää Baumedin Saneair –ilmanvaihtolaitteesta, jonka lämmöntalteenotto tekee siitä erittäin energiatehokkaan nappaamalla poistoilmasta jopa 60 prosenttia lämpöä talteen. Käy myös katsomassa, miten Janakkalan kunta ratkaisi sisäilmaongelmat tilakohtaisen ilmanvaihdon avulla säästäen kymmeniä tuhansia euroja sekä järjestelmän vaihdon vaivan.
Kysy lisää tai tilaa ilmanvaihtokoneet suoraan verkkokaupasta!
