Laadukas sisäilma on raikasta, tuoksultaan neutraalia eikä se aiheuta terveyshaittoja. Ilmahygieniasta puhuttaessa päähuomion vievät monesti homeitiöt sekä mikrobit, mutta sisäilman laatuun vaikuttavat monet ulkoilmasta, rakennuksesta, sisustuksesta tai ihmisen toiminnasta peräisin olevat biologiset, kemialliset sekä fysikaaliset tekijät.
Hyvä ilmahygienia tukee yleistä hyvinvointia, toimintakykyä sekä terveyttä. Asia on tärkeä, sillä THL:n tutkimuksen mukaan Suomessa työikäiset ihmiset viettävät ajastaan noin 90% sisätiloissa, pienet lapset ja vanhukset jopa enemmän. Huono ilmahygienia laskee yleistä vireystasoa, aiheuttaa erilaisia oireiluita sekä sairauksia ja niiden kautta työstä poissaoloja.
Hyvän ilmahygienian merkitys ymmärrettíin jo varhain varsinaisen läpimurron tapahduttua 1800-luvun puolessa välissä tuberkuloositutkimuksen myötä. Sisäilmasta aiheutuvia haittoja on kuitenkin vähätelty, kunnes koko maailmaa ravistellut pääasiassa ilmateitse leviävä covid-19 nosti sen arvoiseensa asemaan.
Hyvän ilmahygienian merkitys tulee kasvamaan pandemian jälkeisessä maailmassa, koska mikrobien määrä ei tule vähenemään. Toiveet ja paineet yhteiskunnan toiminnan jatkumisesta ennallaan ovat kuitenkin kasvaneet, jolloin asia jää ratkaistavaksi tieteen ja teknologian keinoin.
